- Teilinummentie 2, 09120 Karjalohja Finland
Pakurin viljelyyn soveltuvat koivikot ja sekametsät, joissa on halkaisijaltaan vähintään 10 senttimetriä paksuja koivuja. Tällöin puu on vahvistunut riittävästi ja jaksaa tuottaa pakuria 10-20 vuotta. Ympättäviä koivuja on tyypillisesti 400-1000 kpl hehtaarilla. Pakurin kasvatukseen sopivat hies- ja rauduskoivut sekä epäonnistuneet visakoivikot. Tuottavinta pakurin viljely on hieskoivikoissa.
Tyypillinen viljelmä perustetaan koivikkoon, jolle ollaan tekemässä harvennushakkuuta. Harvennushakkuu jätetäänkin tekemättä ja harvennettavaksi suunniteltuihin puihin istutetaan pakuria. Ratkaisulla päästää tiiviiseen viljelmään ja harvennetuille puille saadaan huomattavasti korkeampi tuotto kuin mitä kuitu- tai energiapuuna niille saisi. Pakuri hidastaa puun kasvua ja lopulta puu alkaa lahota. Siksi sitä kutsutaan myös vaihtoehtoiseksi harvennusmenetelmäksi.
Pakuria voidaan viljellä myös runsaskoivuisessa sekametsässä. Etenkin jos metsä on selvästi kuusettumassa, voi pakurin viljelyllä lisätä kuusikon sekaan jäävien koivujen arvoa. Kun koivut jätetään sadonkorjuun jälkeen metsään, saadaan kuusivaltaiseen metsään lisättyä monimuotoisuutta lahopuun ja sienien avulla.
Koivua saattaa kasvaa heikkotuottoisesti useilla yksittäisillä alueilla pistemäisesti. Näihin koivikoihin on kannattavaa perustaa pakuriviljelmä, jolla koivikoiden tuottoa saadaan kasvatettua erittäin paljon, koska vaihtoehtoista tapaa niiden taloudelliseen hyödyntämiseen ei välttämättä ole.
